Juho Leppänen

Lainkuuliainen kansalainen käyttää käteistä – rikollinen digitaalista

Forbes-lehden artikkelin mukaan kyberrikollisuus maksaa vuoteen 2019 mennessä 2 triljoonaa dollaria. Kottikärrylläkkö tuollainen rahasumma liikutetaan? Suurin osa rikollisista tehdään digitaalisella rahalla. Käteisen osuus rikollisessa toiminnassa on häviävän pieni. Voisi jopa sanoa, että on epäilyttävää käyttää digitaalista rahaa ja että lainkuuliainen kansalainen maksaa käteisellä.

Raha-arvoltaan todella suuret talousrikokset tehdään puku päällä toimistoissa digitaalisella rahalla. Se, että teini-ikäinen ostaa käteiselle pienen määrän huumeita kadulta, ei merkitse mitään miljoonien, jopa satojen miljoonien eurojen talousrikosten rinnalla. Isot talousrikokset ovat korruptiota, veronmaksajan ylilaskuttamista julkisissa hankinnoissa, tekijänoikeusrikoksia, poliitikkojen voitelua ja niin edelleen. Se, että torilla mustikoita myyvä mummo ei ilmoita verottajalle jokaista saamaansa euron kolikkoa, ei merkitse yhtään mitään.

Helsingin Sanomat on jo pitkään käynyt kampanjaa käteistä vastaan. Lehdessä on ilmestynyt vuoden sisällä useita käteisestä luopumista propagoivia artikkeleita. Toista näkökulmaa asiaan lehti ei ole ottanut esille. Se ei yhtään hämmästytä minua. HS on establishment lehti, jonka tarkoitus on kertoa kansalaisille se, mitä eliitti heiltä haluaa. Tässä tapauksessa halutaan luopua käteisestä, jotta me kaikki olisimme pankkien armoilla.

Käteisestä luopuminen on kaikkein pisimmällä Ruotsissa ja Suomessa, siis sosialidemokratioissa, joissa ihminen ei elä itseään, vaan viranomaisia varten. Maissa, joissa yksilöllisen vapauden perinteet ovat pitemmällä, käteinen on voimissaan. Saksalaisilla tietenkin on omat, erityiset syynsä pitää käteisestä kiinni.

Se, että kansalaiset pitävät käteistä kodeissaan, on ongelma vain eliitille. Miksi minun pitäisi kärsiä siitä, että finanssilaitokset ovat hoitaneet huonosti asiansa? Ei ole minun tehtäväni pitää pankkeja kannattavina. Jos kerran kryptoraha mahdollistaa sen, että ihmiset itse säilyttävät rahaa ja lainaavat sitä toisilleen, mihin pankkeja enää tarvitaan? Jos kerran pankkikonttorit ovat jo kadonneet, eivätkö yhtä hyvin liikepankit voisi kokonaan kadota. Ja tuleeko kenenkään niitä ikävä? 

Vaikka käteisen käyttö - väitetysti - aiheuttaisi joitakin logistisia hankaluuksia yrityksille, se on hinta, joka meidän on maksettava yksilöllisestä vapaudesta. Periaatteellisia keskusteluja käydään kuitenkin Suomessa vähän. Teknokraattisessa ja byrokraattisessa yhteiskunnassamme hyvin harvoin nähdään sitä, että joillakin periaatteilla on hintansa. Politiikka nähdään aina pelkkinä teknisluontoisina ratkaisuina, ei moraalikysymyksinä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat